Kas, on Mikki merelle lähtenyt, pikku kaarnapurrellaan,
ja vaikk’ onkin tuuli vain yltynyt, Mikki laulaa innoissaan:
Hii-u-li-hei ! Huolta nyt ei ! Merimies näin käy merta päin !
Hii-u-li-hei ! Merimies ei pelkoa tunne ei !
Ja kun aallot Mikkiä keinuttaa, kotirannat kauas jää.
Oi, oi, mikä kummitus tuolla ? Haa ! Mikki aivan säikähtää.
Oon meripeikko hä-rä-räh-hää ! Tyi-rät-tät-tät-tät-tät-tää !
Purtes’ on heikko, aaltoihin jää, tyi-rät-tät-tät-tät-tää !
Rää-rä, rää-rä, rät-tät-tät-tää-rät-rät-tää.
Oi-oi-oi-oi ! Pelkään jo, voi ! Armoa suo, vie emoni luo !
Oi kiltti peikko, olen niin heikko, pelasta, auta oi !
Myrsky nyt purtesi hävittää. Tyi räh-häh häh-häh-häh-hää.
Vaan, mik’ ihme ! Valkea lintunen yli kuohuin kiitää päin.
Kas noin ! Suomen Joutsen käy auttamaan,
ja nyt laulu soi taas näin; Hii-u-li-hei ! Huolta nyt ei !
Merimies näin käy merta päin ! Hii-u-hei ! Merimies ei pelkoa
tunne ei !
Kirjoita kommentti